katso profiilia tai lähetä pm
Säänkestävä stetsoni ja hyvä hevonen - siinä on kaikki, mitä cowboy tarvitsee.
Viestejä: 133
Oma hevonen: Ricky
Aurinkomerkki: ♈
|
Post by Raicy on Jun 23, 2019 15:02:26 GMT
MUSTANGIRETKI 06.-08.07.2019 Tervetuloa heinäkuussa viikonlopun henkiselle matkalle, ratsastusvaellusretkelle, jonka kohokohtana on villihevoslaumojen bongailu! Orange Wood Ranchin maatilamatkailusesonki on päällä ja sen yhteydessä järjestämme kahden päivän ja kahden yön retken erämaahan mustangien laidunnusalueille sekä poikkeamme paikallisen Phew-intiaaniheimon reservissä tutustumassa Kanadan Yukonin alkuperäisasukkaiden elämäntapaan. Pakettiin sisältyy siis aimo annos vapaata villin lännen henkeä ja viisautta sekä kiinnostavaa historiaa, jota sävyttävät kertomukset Klondiken kultakuumeesta sekä tarkemmat tiedot siitä, kuinka pääset itse auttamaan mustangien suojelussa! Retken sponsoroivat Kings Riders 2005, Huokausten Liitto sekä Wild&Free&Hooves. TARINALLISESTI Mukaan voi tulla oman maastovarman ja laumaan sopeutuvan hevosensa kanssa tai lainata tallin omia westernratsuja. Hevosella tulee olla lännensatula (meiltä saa yleissoveltuvia lainaan, jos omaa ei ole), johon kiinnitetään matkavarusteet. Retki kestää kaksi päivää, joiden välillä yövytään Cattle Campin leirihirsimökeissä luonnonrauhassa metsän keskellä. Varaa reissulle juomapullo, evästä, aurinkorasvaa, otsalamppu, kypärä tai stetsoni sekä mahdollisesti ötökkäkarkoittimia. Retken hinta on v$450. KÄYTÄNNÖSSÄ Retkestä saa ja on toivottavaa tehdä vapaasti tuotoksia (esim. tarinanpätkän tai piirroksen) Ranchin elämää -aiheeseen. Kaikki omat tuotokset kommentoidaan ylläpidon puolesta ja niistä saa vetäjän näkökulmasta palautteen, miten osallistujalla retkellä meni. Otsikoi tuotoksesi " Mustangiretki I 2019" ja merkitse myös tapahtuman päivämäärä. Vapaan tuotoksen teko ei ole pakollista, mutta kaikkien tulee täyttää hahmonsa kokemuksesta lomake osallistumisensa yhteydessä, jonka vastaukset julkaistaan tässä aiheessa. Lisäksi osallistujien on mahdollista ilmoittaa kiinnostuksestaan adoptoitavissa oleviin mustangeihin lomakkeentäytön yhteydessä. Nämä hevoset ovat Buurii & Kura Kura. OHJELMALauantai 06.07.- Kello 05:15 - Lähtö tallipihalta alalaakson suuntaan.
- Matkan varrella poiketaan kallioiseen merenrantaan, ylitetään koski, niittyjä, metsää ja kukkuloita.
- Jos meillä on onni matkassa, jossain kohtaa retkeä pääsemme villihevoslaumojen jäljille ja pääsemme ihastelemaan niitä.
- Kello 15:00 - Pysähdystaukoja eväitä ja levähdystä varten on useampi, joista yksi on nuotiopaikka. Iltapäivän paikkeilla nuotiopaikalla tukevamman aterioinnin yhteydessä kerromme tarkemmin mustangien suojelusta ja siitä, kuinka osallistujat voivat halutessaan edesauttaa ja tukea toimintaa. Osallistujille jaetaan myös esitteet adoptoitavissa olevista villihevosista.
- Kello 22:00 - Cattle Campiin saavumme viimeistään iltakymmeneksi ja yöpyminen tapahtuu hirsileirimökeissä. Hevoset yöpyvät ulkona aitauksessa.
Sunnuntai 07.07.- Kello 07:00 / 09:00 - Matka jatkuu Cattle Campilta seitsemältä tai yhdeksältä aamulla riippuen siitä, näimmekö edellispäivänä mustangeja vai emme.
- Mikäli emme, tänään yritetään uudestaan ja matkaan lähdetään hyvissä ajoin. Muutoin suuntaamme ratsain Goldminerstownin leirikeskukseen syömään ja poikkeamaan kultakuumeajan museoon, jossa on esillä muun muassa Waterphewn alueelta oletettavasti tehty ensimmäinen suurempi kultalöytö, Madclockin kultakimpale, jonka paino on 82 troy-unssia.
- Kello 12:00 - Leirikeskuksessa saamme kuulla esittelyn paikallisesta historiasta. Museosta voi ostaa matkamuistoina esimerkiksi postikortteja tai pieniä koriste-esineitä.
- Kello 15:00 - Goldminerstownista jatkamme hevosilla Pomradgeen Phew-intiaanireserviin. Siellä halukkaat pääsevät kokeilemaan leikkimielistä hevosilla ilman varusteita kisattavaa intiaaniviestiä. Lopuksi kokoonnumme kuulemaan heimovanhimpien viisautta ja oppeja elämästä. Otamme osaa yhteismeditaatiohetkeen.
- Kello 19:00 - Orange Wood Ranchille palaamme noin seitsemältä illalla. Talo tarjoaa yhteisen iltapalan. Yöpyminen seuraavaan aamuun ranchin leiriaitassa.
Maanantai 08.07.
- Kello 08:00 - Talo tarjoaa pienestä lisämaksusta aamupalan päätalolla. Otamme vastaan adoptiotarjouksia villihevosista.
- Kello 12:00 - Osallistujat voivat lähteä omatoimisesti aamun mittaan, mutta viimeistään kello 12 mennessä.
"Olemme YHTÄ ja TOTUUTTA on vain RAKKAUS."
|
|
katso profiilia tai lähetä pm
Säänkestävä stetsoni ja hyvä hevonen - siinä on kaikki, mitä cowboy tarvitsee.
Viestejä: 133
Oma hevonen: Ricky
Aurinkomerkki: ♈
|
Post by Raicy on Jun 23, 2019 15:02:40 GMT
RETKEN KOKOONPANO OSALLISTUMINEN Suljettu!VIP 05.07. Vapaat tuotokset tehdään erikseen tänne joko heti osallistumisen jälkeen tai viimeistään 31.7. mennessä.
|
|
katso profiilia tai lähetä pm
Säänkestävä stetsoni ja hyvä hevonen - siinä on kaikki, mitä cowboy tarvitsee.
Viestejä: 133
Oma hevonen: Ricky
Aurinkomerkki: ♈
|
Post by Raicy on Jun 24, 2019 8:14:15 GMT
OSALLISTUJIEN LOMAKEVASTAUKSET Mikael Kontiokorpi
- Oletko aikaisemmin käynyt Kanadassa?
- En, tämä on ensimmäinen kerta. - Onko Orange Wood tuttu paikka?
- On.
- Onko ratsusi kokenut maastoretkillä?
- On kokenut ja varmajalkainen. - Mitä odotat retkeltä eniten?
- Mustangien näkemistä ja tarkkailua. - Lähtö lauantaiaamuna käy varhain kukonlaulun saattelemana. Mikä on olo?
- Heräsin hyvissä ajoin ja olen valmis matkaan.
Kuvaile lähdön tunnelmia ja hevosesi mielialaa: Mustangeja. Mustangeja. Kyllä minä tiedän, ettei mustangeja kasva ojissa ja pusikoissa, mutta kunhan katselen silmä kovana ja jännityksestä sekaisin. Koska tulee mustangeja? Apassi on mustangi, etkö olekin, Apassi? Vaikka minä kyllä sanon kaikille, että se on risteytysponi, ettei se herättäisi huomiota. Apassi pudistaa päätään, katso. Se yrittää sanoa, että koeta nyt Mikael rauhoittua. Ei tässä kuinkaan käy. Mutta miten voisin rauhoittua? Mitähän Apassi sanoo mustangeista? Näyttävätköhän ne yhtään samalta kuin Apassi? Muistaakohan Apassi, kun se oli vielä itse villihevonen ja miten se otettiin kiinni Newa Road Ranchin mustangiensuojeluohjelman kautta? Apassi huokaisee. Se yrittää sanoa, että tietenkin muistan, eihän siitä niin montaa vuotta ole, voi sinua Mikael! Onneksi minä ja Apassi olemme nyt tiimi, niin että Apassi vie minua nyt sukuloimaan -- no ainakin tavallaan.
- Nämä bongasin matkan varrella:
- Kaloja koskessa, muutama villihevosta. - Miten säätila muuttuu retken aikana?
- Miten päivällä onkin niin lämmin ja yöllä niin kylmä? Hevoset kautta aikain ovat vedonneet ihmisen sisimpään. Minkä luulet niissä - erityisesti villeissä hevosissa - niin vetoavan ihmiseen? Mikä hevosissa viehättää sinua? Kun minä hankin ensimmäisen hevoseni, Apassin, oli jännittävää ajatella, että se oli villihevonen ja jotenkin erikoinen. Se oli kuitenkin asunut ihmisen kanssa jo pitkään, eikä sen käytös merkittävästi eronnut normaalista harrastehevosesta. Se oli yllättävissä tilanteissa rohkea, ja samalla säikkyi muille normaaleja pikkuasioita. Apassin kanssa taisin ymmärtää, etten minä unelmieni mustaa villioria saanut tai tarvinnut. Minä ymmärrän Apassia ja Apassi minua, vaikka muiden ihmisten mielestä olenkin vähän tyhmä. Sen mielestä minä en ole mitenkään huonolla tavalla erikoinen, eikä se enää minun mielestäni. Hevonen ei tuomitse eikä oleta. Se on se niiden juttu.
- Oletko halukas tukemaan mustangiohjelmaa?
- Olen kiinnostunut kummiohjelmasta. - Millainen mieliala on retken toisena aamuna Cattle Campilla?
- Odottava.
Kuvaile omin sanoin matkan jatkumista: Minä ja Apassi tykkäämme tarinoista. Apassi kertoo juttujaan vain kun dubbaan niitä sen puolesta, mutta minä olen kertonut sille vaikka mitä tarinoita. Parasta on kuitenkin, kun joku muu kertoo, eikä itse tarvitse edes vastata. Odotin kuulevani tarinoita, ja Apassi odotti kuulemma vielä enemmän seikkailua. Se sanoi, että tällä tavalla se tapasi nukkua taivasalla ennen kuin minä lennätin sen luokseni, mutta ei se ole kuulemma katkera. Tajusin tällä matkallakin olevani kiinnostuneempi hevosestani ja sen kanssa mukamas keskustelemisesta, vaikka nähtävää olikin vaikka kuinka. Mutta ei se mitään. En voinut kuitenkaan olla huomaamatta mitään kauhean suuria ihmeitä, kun ratsastin kaikista suurimmalla.- Goldminerstownissa kiinnostavinta oli...
- Paikallisesta historiasta kertova esittely.
- Matkamuistoksi ostin...
- Muunlaisen koriste-esineen, taskukirjan, jossa on intiaanien elämänviisauksia. - Intiaaniviesti on vauhdikas ilman varusteita ratsastettava kisa. Uskalsitko kokeilla?
- Kokeilin, vaikka olin aika säheltäjä!
Voit kertoa suorituksesta tarkemmin: Tuttu juttu Apassin kanssa, ja aina menee yhtä huonosti! Minulla on huono polvi ja olen aivan liian pitkä ratsastaja Apassille, joten ei voi sanoa, että olisi mennyt hyvin! Vaan eipä se ehkä olisi mennyt terveenäkään isommalla Apassilla. Ei se ole kuitenkaan niin vakava juttu. Varoitinhan minä joukkuettani etukäteen, että vaikka Apassi olisi nopea mustangien kuningas -- tai ainakin preeriakiusattu ex-villihevonen -- niin minä en ole muun kuin hidastelun ja huonon ratsastuksen kuningas.Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa nousi pintaan meditaatiohetkessä? Arvasin jo etukäteen, että tämä ei ole minun juttuni, ja yritin siitä luistaakin. Minulla on vaikeuksia istua paikallaan, ja vielä vaikeampaa on keskittyä. Päässäni risteili seuraavia ajatuksia: - koska pääsee pois? - tekisi mieli rykiä mutten kehtaa - voinko suoristaa jalat, polveen sattuu? - joko pääsee pois? - tuo nainen tuoksuu muuten vesimelonilta - huomaisikohan kukaan, jos nousisin ja alkaisin flossata? - ai kun tekisikin mieli nousta ja alkaa flossata - kuinkahan tuon tädin tukka muuten pysyy noin? - saako jo lähteä? Mutta selviydyin kunnialla. En noussut, en flossannut, en nauranut, ja muutenkin olin koko ajan niin kuin iso poika!- Saitko vastauksen elämäntarkoitukseen? Mikä se on?
- En, mutta se voisi olla pitsa. Meditoidessa tulee nälkä.
Majinà Ansamaa
- Oletko aikaisemmin käynyt Kanadassa?
- Olen useita kertoja. - Onko Orange Wood tuttu paikka?
- Hieman.
- Onko ratsusi kokenut maastoretkillä?
- On kokenut ja varmajalkainen. - Mitä odotat retkeltä eniten?
- Laatuaikaa hevoseni kanssa. - Lähtö lauantaiaamuna käy varhain kukonlaulun saattelemana. Mikä on olo?
- Väsyttää paljon, mutta kuppi vahvaa kahvia ja kyllä se tästä.
Kuvaile lähdön tunnelmia ja hevosesi mielialaa: Ilmassa leijui jännitys, kun kaikki hääräsivät omien ratsujen kimpussa varmistaen, että kaikki oli hyvin paikoillaan. Istuin jo Kanteleen selässä ja kävelin sen kanssa hiukan. Olin odottanut tätä matkaa hurjasti ja nyt se oli vihdoin täällä! Kantele pyöritteli korviaan, mutta pysyi rauhallisena ja varmana itsenään.
- Nämä bongasin matkan varrella:
- Ilveksen tassunjälkiä, tämän kesän villihevosvarsa. - Miten säätila muuttuu retken aikana?
- Alkumatkasta pilvistä ja sateista, mutta lopulta aurinko alkaa paahtaa. Hevoset kautta aikain ovat vedonneet ihmisen sisimpään. Minkä luulet niissä - erityisesti villeissä hevosissa - niin vetoavan ihmiseen? Mikä hevosissa viehättää sinua? Luultavasti se on se vapaus, joka villihevosista huokuu. Jotain, mitä itse ehkä kaipaisi enemmän elämäänsä! Onhan ne myös niin mahtavan voimakkaan näköisiä.
- Oletko halukas tukemaan mustangiohjelmaa?
- Olen kiinnostunut adoptoimaan mustangin (v$1500 lahjoitus). - Millainen mieliala on retken toisena aamuna Cattle Campilla?
- Hieman väsynyt, mutta hyvä.
Kuvaile omin sanoin matkan jatkumista: Kantele oli kulkenut matkaa todella hyvin ja osoittautui yhdeksi rauhallisimmista ratsuista. Se ei toistaiseksi osoittanut merkkejä väsymyksestä. Olo itselläni oli heikompi eiliseen verrattuna, vähäisten unien vuoksi. Pihalta kuuluneet oudot äänet pitivät pitkään hereillä.- Goldminerstownissa kiinnostavinta oli...
- Paikallisesta historiasta kertova esittely.
- Matkamuistoksi ostin...
- Pienen koriste-esineen hevosesta ja ratsastajasta. - Intiaaniviesti on vauhdikas ilman varusteita ratsastettava kisa. Uskalsitko kokeilla?
- Kokeilin ja hauskaa oli!
Voit kertoa suorituksesta tarkemmin: Muutaman harjoitus kierroksen jälkeen Kantele tajusi mitä siltä odotin, eikä ystävällisesti enää pysähtynyt vaan jatkoi laukkaa vaikken ollutkaan selässä vielä kunnolla.Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa nousi pintaan meditaatiohetkessä? Nukahdin.- Saitko vastauksen elämäntarkoitukseen? Mikä se on?
- Valitettavasti en.
Camryn Lavoie
- Oletko aikaisemmin käynyt Kanadassa?
- Asun Kanadassa. - Onko Orange Wood tuttu paikka?
- Todellakin!
- Onko ratsusi kokenut maastoretkillä?
- Kokemusta on kohtalaisesti maastoilusta ja vaelluksilta. - Mitä odotat retkeltä eniten?
- Reservissä käyntiä ja intiaanielämään tutustumista. - Lähtö lauantaiaamuna käy varhain kukonlaulun saattelemana. Mikä on olo?
- Väsyttää paljon, mutta kuppi vahvaa kahvia ja kyllä se tästä.
Kuvaile lähdön tunnelmia ja hevosesi mielialaa: Lähdössä oli ilmassa jännitystä, jonka huomasi kun osa ratsastajista puhui jännittyneenä toisilleen tai osa keskittyi niinkin paljon hevoseensa, ettei huomannut mitään muuta. Minä olin Dustyn kanssa lähdössä mukaan luottavaisin mielin, utelias tamma olisi halunnut käydä tervehtimässä jokaista ranchilla näkemäänsä ihmistä tai eläintä ja katseli kiinnostuneena joka puolelle. Välillä se pörähti tavalleen ominaisesti, kuten todetakseen että aivan mälsää kun en päästä sitä tutkimaan kaikkea vaan pitää vain odottaa.
- Nämä bongasin matkan varrella:
- Hirvi tai muu sarvieläin, ilveksen tassunjälkiä, muutama villihevosta. - Miten säätila muuttuu retken aikana?
- Päivällä oli tukahduttavan kuuma, mutta iltaisin viileni niin paljon että takkikin piti ottaa päälle. Hevoset kautta aikain ovat vedonneet ihmisen sisimpään. Minkä luulet niissä - erityisesti villeissä hevosissa - niin vetoavan ihmiseen? Mikä hevosissa viehättää sinua? Vapaus ja voimakkuus, ne ovat vain niin kauniita ja uljaan näköisiä.
- Oletko halukas tukemaan mustangiohjelmaa?
- En juuri nyt pysty tukemaan, mutta saatan palata asiaan. - Millainen mieliala on retken toisena aamuna Cattle Campilla?
- Innostunut.
Kuvaile omin sanoin matkan jatkumista: Olin toisena aamunakin jo aikaisin ylhäällä, koska en vain osannut nukkua oudossa paikassa. Dusty oli toisena päivänä melko väsynyt ja torkkui tauoilla, jonka luulen johtuvan siitä että se ei ole kovin tottunut matkaaja.- Goldminerstownissa kiinnostavinta oli...
- Itse vanhahtava leirikeskus ja sen historia.
- Matkamuistoksi ostin...
- Taskukirjan, jossa on intiaanien elämänviisauksia. - Intiaaniviesti on vauhdikas ilman varusteita ratsastettava kisa. Uskalsitko kokeilla?
- Kokeilin, vaikka olin aika säheltäjä!
Voit kertoa suorituksesta tarkemmin: Dusty oli hieman liian vauhdikas ja innostunut viestissä, joten kierrokseemme sisältyi ihan liikaa vauhtia ja muutama ilopukki. Pysyin kuitenkin selässä ja kummallakin taisi olla hauskaa.Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa nousi pintaan meditaatiohetkessä? Meditaatiohetkessä minulle tuli jo ikävä takaisin kotiin Albertaan, vaikka en Orange Woodissakaan ole kovin kaukana. Heräsi myös huoli siitä, miten talli on pysynyt pystyssä kun tallimestarin sijaisena on hieman suurpiirteinen ja unohteleva tyyppi..- Saitko vastauksen elämäntarkoitukseen? Mikä se on?
- En, vaikka kovasti yritin.
Benjamin O' Hara
- Oletko aikaisemmin käynyt Kanadassa?
- Olen kerran. - Onko Orange Wood tuttu paikka?
- Hieman.
- Onko ratsusi kokenut maastoretkillä?
- Hyvin kokenut konkari. - Mitä odotat retkeltä eniten?
- Mustangien näkemistä ja tarkkailua. - Lähtö lauantaiaamuna käy varhain kukonlaulun saattelemana. Mikä on olo?
- Olo on ihan hyvä, tosin käynnistyn hitaasti.
Kuvaile lähdön tunnelmia ja hevosesi mielialaa: Oma olo on odottavainen ja innokas, vaikka se ei välttämättä ulkopuolisille välity satunnaisen haukottelun takaa. Mustangit ovat jo vuosien ajan kiehtoneet, enkä aijemmin ollut kuvitellutkaan saavani tälläistä mahdollisuutta osakseni. Voin vain toivoa, että näemme niistä edes vilauksen.
Vaikka aikaiset aamut ovat omaankin arkeen kuuluvia, ne väsyttävät aina ihan yhtä paljon.
Bonoa ei sen sijaan tunnu haittaavan; se on tottunut matkailuun ja on selvästi rauhallisin mielin lähdössä.
- Nämä bongasin matkan varrella:
- Yksi oravaa, kaksi oravaa..., hirvi tai muu sarvieläin, villihevosten jättämiä jälkiä, muutama villihevosta. - Miten säätila muuttuu retken aikana?
- Radikaali lämpötilan vaihtelu kellonajasta riippuen, tuttua kotopuolessakin! Hevoset kautta aikain ovat vedonneet ihmisen sisimpään. Minkä luulet niissä - erityisesti villeissä hevosissa - niin vetoavan ihmiseen? Mikä hevosissa viehättää sinua? Varmasti jo ennestään kuultu vastaus tulee olemaan niiden voima ja ylpeys. Hevoset ovat maapallomme hienoimpia eläimiä, joista ja joilta voimme oppia paljon. Villihevosten rohkeus ja sitkeys on mielestäni inspiroivaa, sekä hevosissa viehättävää on niiden kuuliaisuus ja lempeys. Niinkin isoista ja potentiaalisesti vaarallisista eläimistä voimme saada sielunkumppanimme, jos vain opettelemme ymmärtämään niitä.
- Oletko halukas tukemaan mustangiohjelmaa?
- Olen kiinnostunut adoptoimaan mustangin (VC$200 lahjoitus). - Millainen mieliala on retken toisena aamuna Cattle Campilla?
- Melkein kuin lapsi jouluna; eilinen villihevosten näkeminen pyörii yhä vahvasti mielessä.
Kuvaile omin sanoin matkan jatkumista: Meillä on Bonon kanssa yhteisiä vuosia paljon, ja yhteisiä seikkailuja vieläkin enemmän. Jokainen niistä on kuitenkin yhtä arvokas, eikä tälläistä kokemusta ole vielä tullut vastaan. Bono tuntuu nauttivan uusista maisemista, sillä vanhan orin katseeseen on noussut sen nuoruusvuosilta tuttu pilke.- Goldminerstownissa kiinnostavinta oli...
- Paikallisesta historiasta kertova esittely.
- Matkamuistoksi ostin...
- Pienen koriste-esineen hevosesta ja ratsastajasta, muunlaisen koriste-esineen, taskukirjan, jossa on intiaanien elämänviisauksia. - Intiaaniviesti on vauhdikas ilman varusteita ratsastettava kisa. Uskalsitko kokeilla?
- Kokeilin ja hauskaa oli!
Voit kertoa suorituksesta tarkemmin: Sain kiittää onneani etten päättänyt lähteä matkaan Bellellä, tallini nopeimmalla hevosella, sillä pelkästään Bonossa oli pitelemistä orin innostuessa. Jouduin keskittymään ihan tosissani ettei kävisi hassusti Bonon kaahottaessa kuin mikäkin kevätvarsa. Niin hauskaa meillä ei ole pitkään aikaan ollut!Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa nousi pintaan meditaatiohetkessä? Sanoilla sitä on vaikea kuvata. Olen äärimmäisen kiitollinen päästessäni olemaan osa jotain itselleni vierasta kulttuuria. Maailma on täynnä ihmeitä ja mystiikkaa, ja tunnen päässeeni lähes kosketusetäisyydelle jotain meitä ihmisiä suurempaa. Olo on melkein haikea kun hetki päättyi, mutta myös harmooninen. Ikäänkuin sieluni olisi puhdistunut.- Saitko vastauksen elämäntarkoitukseen? Mikä se on?
- En usko, että elämällä on erillistä tarkoitusta, tai sitten en ole vain löytänyt sitä. Lähimpänä sitä on eläminen hetkessä ja siitä nauttiminen.
Jake Raanoja
- Oletko aikaisemmin käynyt Kanadassa?
- Olen useita kertoja. - Onko Orange Wood tuttu paikka?
- Ei.
- Onko ratsusi kokenut maastoretkillä?
- On kokenut ja varmajalkainen. - Mitä odotat retkeltä eniten?
- Mustangien näkemistä ja tarkkailua. - Lähtö lauantaiaamuna käy varhain kukonlaulun saattelemana. Mikä on olo?
- Heräsin hyvissä ajoin ja olen valmis matkaan.
Kuvaile lähdön tunnelmia ja hevosesi mielialaa: Lähtöpäivä tuntui olevan monelle jännittävä paikka, ja kukin keskittyi omiin puuhiinsa, ettei mitään varmasti unohtunut tai jäänyt matkasta. Juttu ei retkeläisten keskuudessa lähtenyt oikein luistamaan, ennen kuin pääsimme matkaan. Se sopi minulle oikein hyvin, olin vain tyytyväinen saadessani olla sivustaseuraaja, jonka ei heti täytynyt käydä ventovieraiden kanssa läpi pitkiä ja puuduttavia tutustumisia. Ratsastuksen lomassa homma hoituisi itseltäni luontevammin. Panko seisoi tallipihassa hyvin tomerana, odottaen valppaana lupaa saada lähteä liikkeelle.
- Nämä bongasin matkan varrella:
- Yksi oravaa, kaksi oravaa..., villihevosten jättämiä jälkiä, muutama villihevosta. - Miten säätila muuttuu retken aikana?
- Päivät olivat kohtuu selkeitä lukuun ottamatta muutamaa satunnaista sadekuuroa, jotka menivät nopeasti ohitse. Päivän kääntyessä iltaan alkoi myös lämpötila laskea, eikä ulkona pärjännyt enää pelkällä lyhythihaisella. Hevoset kautta aikain ovat vedonneet ihmisen sisimpään. Minkä luulet niissä - erityisesti villeissä hevosissa - niin vetoavan ihmiseen? Mikä hevosissa viehättää sinua? Hevoset ovat voimakkaita, jaloja ja uljaita olentoja, mikä on varmasti tehnyt niistä kiinnostavia ihmisten silmissä läpi aikakausien. Erityisen hienoa on löytää hevonen, jonka kanssa ollaan samalla aaltopituudella ja toisia ymmärretään ja kunnioitetaan.
- Oletko halukas tukemaan mustangiohjelmaa?
- Olen kiinnostunut antamaan rahallisen lahjoituksen järjestölle (VC$300 lahjoitus). - Millainen mieliala on retken toisena aamuna Cattle Campilla?
- Väsynyt, nukuin koko yönä yhteensä varmaan vain 4-5h.
Kuvaile omin sanoin matkan jatkumista: Matka jatkui rennoin mielin ja Panko käveli portille vastaan hakiessani sen hoitopuomille varustamista varten. Tarkistin hoidon lomassa kenkien kiinnitykset, ennen kuin nakkasin painavahkon satulan orin leveään selkään ja pujotin kuolaimettomat suitset sen päähän. Ori oli eilisen kohtuu pitkästä vaelluksesta huolimatta jälleen innoissaan lähdössä matkaan, eikä se näyttänyt väsymyksen merkkejä.- Goldminerstownissa kiinnostavinta oli...
- Paikallisesta historiasta kertova esittely.
- Matkamuistoksi ostin...
- Taskukirjan, jossa on intiaanien elämänviisauksia. - Intiaaniviesti on vauhdikas ilman varusteita ratsastettava kisa. Uskalsitko kokeilla?
- Kokeilin ja hauskaa oli!
Voit kertoa suorituksesta tarkemmin: Pankolta ei vauhtia uupunut ja jouduinkin ottamaan pari erittäin reipasta juoksuaskelta, ennen kuin pääsin sen kanssa samaan rytmiin ja sain ponnistettua itseni orin satulattomaan selkään.Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa nousi pintaan meditaatiohetkessä? Väsymys nousi päällimmäisenä pintaan, olisin voinut vaikka nukahtaa niille sijoilleni, jos hetki olisi kestänyt yhtään pidempää.- Saitko vastauksen elämäntarkoitukseen? Mikä se on?
- Mielessä ei kyllä pyörinyt yhtään mitään saadessani tyhjennettyä mieleni. Ehkä joskus onkin hyvä elää hetkessä ja vähemmän kiireettömästi.
|
|