Edellisen omistajan kirjoitukset
09.06.2011 - Kunnon hikitreeniä
Tänään ei sitten lainkaan höntsäilty, vaan treenattiin koulua oikein kunnolla! Tarkoitus olisi päästä siirtymään vaativiin luokkiin, joten töitä täytyy vielä tehdä roimasti. Aloittelimme reippaalla alkuverryttelyllä, johon sisältyi paljon voltteja, ympyröitä, pohkeenväistöjä niin käynnissä kuin ravissakin ja avotaivutuksia kaikissa askellajeissa. Kun Titta alkoi olla kunnolla vertynyt, pääsimme itse aiheeseen, eli sulkutaivutukseen ja koottuihin askellajeihin. Sulkutaivutus on Titalle onneksi melko helppo liike sen rakenteen puolesta, joten sitä emme hioneet kauan. Koottu ravi meinasi tällä kertaa tuottaa ongelmia, sillä Titta olisi vain pudottanut käyntiin tai lisännyt vauhtia. Kun lopulta sain ravin toimimaan, olikin laukan vuoro. Ajattelin ensin, ettei siitä tule mitään, mutta yllättäen Titta toimikin ihan loistavasti! Parin toiston jälkeen teimme ravissa vielä muutamat avo- ja sulkutaivutukset ja lähdimme sitten vähäksi aikaa maastoon jäähdyttelemään.
01.06.2011 - Pikainen pulahdus
Lähdimme tänään maastoon tarkoituksenamme tehdä vain puolen tunnin kävely ilman satulaa ja palata sitten kentälle. Toisin kuitenkin kävi. Noin kymmenen minuutin kävelyn jälkeen päätin tehdä kunnon maastolenkin ilman mitään kenttätyöskentelyä, vaikka satulaa ei nyt Titan selässä ollutkaan. Kävelimme ja ravailimme noin tunnin, kunnes päädyimmekin lammen rannalle. En ollut ajatellut käydä uimassa Titan kanssa, mutta veteen kuitenkin menimme. Kahlasimme matalassa vedessä vähän aikaa, kunnes patistin neidin vähän syvemmälle veteen. Se menikin innokkaasti ja pärskytteli vettä joka paikkaan. Se olikin yllättävän kylmää! Kovin montaa minuuttia en vedessä tarjentunut olla, vaikka Titta olisi sinne mielellään jäänytkin pidemmäksikin aikaa. Kotimatkalla otimme pari laukkapätkääkin ja vähän treenasimme pohkeenväistöä.
23.05.2011 - Urheilua! Hyppääminen käy kyllä ihan työstä! Korkeutta esteillä oli 70-80cm, mutta tiet olivat tiukkoja (kokemukseni mukaan jopa liian tiukkoja) ja tehtävät haastavia. Titta oli lisäksi sitä mieltä, että kun kerran tehtävät ovat näin vaikeita, niin omistaja on hyvä ja hyppää sitten itse. Kieltoja tuli alkuun runsaasti, mutta kun tarpeeksi hermostuin, alkoi tammaltakin löytyä hyppyintoa. Loppujen lopuksi olen ihan tyytyväinen tähän harjoitukseen, vaikka alkuun ajattelinkin ettei tästä tule mitään. Joskus tekee näköjään hyvää suuttua Titalle. Edellisestä hyppykerrasta olikin vierähtänyt jo kolme viikkoa, mutta kyllä tämä tästä...
11.05.2011 - Höntsäilyä Minun piti hypätä Titalla, mutta päätinkin lähteä maastoon ilman satulaa. Teimme lähes kahden tunnin lenkin, sillä menimme pääasiassa käyntiä, muutama ravi- ja laukkapätkäkin kuitenkin mahtui mukaan. Titta oli rauhallinen ja nautti selvästi ihanasta kevätpäivästä. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat, oli ihana tehdä rento lenkki. Yllättäen tien yli juossut fasaani aiheutti pienen jännityksen, mutta sen jälkeen matka jatkui taas nätisti. On tuo Titta vain mahtava hevonen, vaikka itse sanonkin!
29.04.2011 - Kouluvääntöä
Päätin tänään ottaa oikein kunnon kouluväännön Titan kanssa ja talutin sen maneesiin jo aamulla. Tammalla olikin kivasti virtaa, joten herättelyyn ei mennyt aikaa. Tein tehokkaan alkuverryttelyn, jossa teimme paljon avotaivutuksia molempiin suuntiin, kunnes aloitimme kunnon treenin. Hioimme vastalaukkaa ja laukanvaihtoa, sujui oikein hyvin. Noin tunnin jälkeen lähdimme vielä maastoon kävelemään hiet pois. Tekee tammallekin hyvää päästä tuulettumaan pois tallin pihapiiristä, ettei neiti vallan mökkihöperöidy. Tallilla huuhtelin Titan vielä nopeasti ja laitoin sille kuivitusloimen selkään ennen kuin päästin sen tarhailemaan.
20.04.2011 - Vieroitus
Tänään se sitten tapahtui... Cia siirrettiin kokonaan omaan karsinaan. Onhan se välillä tietenkin ollut eri karsinassa tai tarhassa, mutta nyt tämä on lopullista. Titta otti koko jutun todella rauhallisesti, kaksi kertaa se hirnahti Cian perään ja alkoi sen jälkeen mutustella omia heiniään. Nyt alkaakin Cialla koulutus ja Titalla vähän rankempi treeni. Pari päivää otamme rauhallisesti, ennen kuin varsinaiset työt alkavat.
15.04.2011 - Titta 5v! Mamman pikku-Titta täytti tänään jo viisi vuotta... niin se aika vain menee. Olen kasvattanut Titan varsasta asti ja nähnyt sen kehittyvän varsasta kisahevoseksi ja kisahevosesta aivan loistavaksi emäksi. Tänään kävimme kärryttelemässä maastossa, pikku-Cia oli myös mukana. Itse ajoin Tittaa ja ystäväni istui kärryissä pitäen Cian narusta kiinni. Reissu sujui hyvin ja tammat vaikuttivat tyytyväisiltä, kun palasimme takaisin tallille.
12.04.2011 - Ohjasajoa pitkästä aikaa
Tänään treenasimme tamman kanssa ohjasajoa maneesissa, Cia sai ihmetellä touhua vierestä ja pääsi sekin tutustumaan valjaisiin. Olisikin hyvä opettaa Ciakin kärryjen eteen mahdollisimman nuorena. Nyt kuitenkin Titan kanssa "kuivaharjoittelimme" ilman kärryjä ja hyvin sujui! Pian voisikin alkaa enemmän harrastaa ajamista, ettei neiti vallan unohda koko taitoa. Aika vain tuntuu menevän hirveän nopeasti, Titta on kohta 5-vuotias!
07.04.2011 - Pian koittaa ero
Olemme Titan ja Cian kanssa alkaneet harjoitella erossa olemista, ensin ihan pieniä hetkiä kerrallaan. Vieroitus on pian ja haluan tehdä siitä kummallekin osapuolelle mahdollisimman helpon. Olen muutaman kerran käynyt ratsastamassa Titalla maneesissa ja Cia on saanut juoksennella vapaana sen aikaa. Pikkuhiljaa alamme kohottaa Titan kuntoa, jotta se pääsisi sitten ajoissa taas kilpailemaan. Mitään mahdotonta kiirettä emme tietenkään pidä, kunhan rakennamme pohja- ja peruskuntoa.
30.03.2011 - Pikkutytöstä tuli Cia
Tai tarkemmin sanoen Estencia. Pikku-Cia rohkaistuu päivä päivältä ja pian käymmekin tutustumassa maailmaan tallinpihan ulkopuolella. Hienosti nämä kaksi pärjäävät (edelleen!) ja olen aivan innoissani. Nyt minulla on Es-tammoja jo kolmessa sukupolvessa! Suunnittelen jo kovasti, miten voisi astuttaa Cian 3-4-vuotiaana ja... No, ehkä nämä haaveet täytyy haudata vielä hetkeksi. Jahka varsa vieroitetaan, on Titan aika taas päästä töihin ja kisaradoille.
21.03.2011 - Suotta hermoilin
Ihan turhaan pelkäsin, ettei Titta osaisi hoitaa varsaansa. Se on mitä mainioin emä pikkutytölle, josta on hetkessä tullut oikein rohkea pieni hevonen tuttujen läheisyydessä. Vieraita ihmisiä se vähän aristelee, mutta se nyt on ihan normaalia. Titta on hoitanut tyttöä hyvin ja vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä. Ne ovat ulkoilleet joka päivä pari tuntia, jotta varsakin tottuu ulkoilmaan. Titta antaa hyvin tutkia varsaansa ja on aivan oma itsensä.
15.03.2011 - Nyt se tapahtui!
Tänään se tapahtui! Titta, minun pieni Tittani, varsoi aivan uskomattoman kauniin, suloisen, ihanan, valloittavan tammavarsan! Olen aivan ihastunut siihen pieneen kaunottareen, joka alkoi tarmokkaasti imeä heti kun jaloilleen pääsi. Titta päästi minut heti katsomaan varsaansa, joka oli väriltään hyvin tumma ruunikko ja hieman aran oloinen. Olen niin onnellinen, että kaikki meni hyvin.
05.03.2011 - Jännitys tiivistyy
Jännitystä on ilmassa jo aivan selvästi, mutta Titta ottaa edelleen hyvin rauhallisesti, mikä on tietenkin vain positiivista. Kävin tänään taluttelemassa sitä maastossa, neiti olikin aivan innoissaan ja nautti kauniista alkukevään päivästä. Kotiin palatessamme kiipesin kiveltä tamman selkään ja loppumatkan istuinkin siellä. Titta ei ollut moksiskaan, se on tottunut siihen että maastoilen sillä ilman satulaa. Leveyttä tammalla toki on jo todella paljon... jos se leviää tätä tahtia, sieltä tulee varmaan kaksoset! Tallissa puunasin sen huolella ja tarkistin, että kaikki on kunnossa. Tamma voi hyvin, joten vein sen vielä tarhaan nauttimaan auringonpaisteesta.
28.02.2011 - Omistaja on aivan innoissaan
Voi ei, hermostutan Titankin vielä tällä ramppaamisella. Titan emä, Lettu, varsoi tänä aamuna ja nyt odotan todella innoissani, että myös Titan varsa putkahtaisi maailmaan. Sen aika ei kuitenkaan ole aivan vielä. Onneksi Titta itse vaikuttaa todella rauhalliselta, eikä ole moksiskaan vaikka omistaja onkin aivan sekaisin. Kävin eilen ratsastamassa Titalla ilman satulaa, köpöttelimme maastossa puolisen tuntia ja kentällä treenasimme hieman pohkeenväistöä. Kovin rankkaa liikuntaa Titta ei enää saa, jotta varsa syntyisi aivan ehjänä.
18.02.2011 - Titasta tulee pian äiti Tai pian ja pian - laskettu aika on 15.3.2011. Oli yllättävän vaikeaa löytää tammalle ori! Mecklenburginhevosia on todella vähän, ja muun rotuista en edes harkinnut, sillä haluan Titasta itselleni ehdottomasti puhdasrotuisen varsan. Viimeinkin ori kuitenkin löytyy, joten pian pääsen ihastelemaan Titan varsaa. Jännittävää, sillä juurihan Titta itse oli aivan pieni varsa emänsä rinnalla. Olen aivan innoissani. Jatkamme kuitenkin kevyttää treenaamista, sillä varsaloman jälkeen Titan on tarkoitus jatkaa jälleen kilpailemista.
15.02.2011 - Titta 4v! Titta täytti tänään huimat neljä vuotta! Se on edistynyt mahtavasti, vaikka onkin vielä nuori. Ensimmäisistä estekisoistaan se nappasi kaksi (!) sijoitusta ja käyttäytyi muutenkin todella hyvin. Kisaaminen ja treenaaminen jatkuvat, pikkuhiljaa siirrytään haastavampiin luokkiin ja aletaan vaatia enemmän. Myös kenttäratsastusta kokeillaan pian, jotta pääsemme siihenkin kiinni paremmin. Tänään kävimme maastossa ja tamma tuntui nauttivan kovasti. Päätin jo aamulla, että tänään ei tehdä mitään kovin haastavaa - antaa tamman nauttia syntymäpäivästään, treenata ehtii hyvin myöhemminkin. Puunasin sen kunnolla ja syöttelin sille porkkanoita ennen kuin päästin sen takaisin tarhaan riehumaan.
28.01.2011 - Kisajännitystä Hui, tässähän alkaa ihan jännittää! Huomenna starttaamme Titan kanssa ensimmäisissä yhteisissä kisoissamme ja kyllä jännittää! Uskon, että Titta toimii ihan hyvin ja ottaa rauhallisesti, mutta kyllähän sitä tietenkin pieni jännitys tulee... Olemme treenanneet esteitä jonkin verran, mutta enimmäkseen olemme menneet koulua tai käyneet maastossa laukkailemassa, jotta tamman kunto vähän kohoaisi. Mitään pitkiä rupeamia emme tietenkään ole tehneet, mutta aivan helpollakaan neiti ei ole päässyt. Sen työmoraali on kuitenkin loistava, joten Titan kanssa on ilo tehdä töitä.
11.01.2011 - Tulevaisuuden suunnittelua
Olemme aloittaneet tamman treenaamisen oikein tosissamme. Titta on ollut muutamissa valmennuksissa ja tulee käymäänkin niissä ahkerasti. Neidin ensimmäiset kilpailut ovat 29. tätä kuuta, esteillä aloitamme, sillä niistä tamma pitää kovasti. Pari päivää myöhemmin käymme näyttäytymässä myös kouluradalla, joskin helpossa luokassa. Tarkoitus olisi saada Titalle hieman kisarutiinia alle, jotta pääsemme kehittymään vielä pidemmän. Uskon, että tammmalla on rahkeita koulupuolella aina vaativiin luokkiin asti ja esteilläkin yli metrin luokkiin. Aika ja tulokset kuitenkin näyttävät, minne asti Titan kanssa pääsemme. Jossain vaiheessa myös varsan tekeminen tulee toki ajankohtaiseksi, sillä haluan tammasta varsan vielä kun se on nuori.
31.12.2010 - Uusi vuosi
Otin tamman tänään sisälle jo aikaisemmin, ettei se tulisi aidoista yli tai läpi, kun raketteja aletaan ampua. Muutamaan aiempiin pamauksiin se suhtautui kyllä rauhallisesti, mutta en halua koittaa onneani. Sen sijaan hieroin Titan läpi sisällä ja selvitin sen harjan sekä hännän perusteellisesti ja puunasin sen turvasta kavioihin. Tamma palkitsi sen menemällä piehtaroimaan heti, kun poistuin karsinasta. Muuten se käyttäytyi kuitenkin erinomaisesti ja olin tyytyväinen päivän urakkaan. Pitäisi tehdä perusteellinen puunaus paljon useammin!
24.12.2010 - Hyvää joulua!
Tänään on todella kaunis päivä. Jouluaaton kunniaksi päätin kokeilla jotain aivan uutta: lainasin ystäväni kahden hevosen vedettävää rekeä ja valjastin niiden eteen sekä Letun että Titan. Lettu onkin aiemmin toiminut myös parivaljakossa, mutta Titalle tilanne oli aivan uusi. Aluksi se oli hieman hämillään ja hermostunut, mutta rauhoittui hyvin nopeasti, kun Lettu ei lähtenyt sen pelleilyyn mukaan. Kun tammat olivat rauhassa ja valmiina lähtöön, kiipesin rekeen ja lähdimme matkaan. Kumpikin tammoista käveli rennosti eteenpäin, joten uskalsimme hölkötellä tietä pitkin ja nauttia maisemista. Alkujännityksen jälkeen Titta oli kuin kotonaan! Palatessamme takaisin talliin annoin kummallekin tammalle leipää ja toivotin niille hyvät joulut.
15.12.2010 - Titta 3v!
Pikkuinen Titta täytti tänään 3 vuotta. Aika on mennyt kuin siivillä, on todella vaikea ymmärtää, että minun pienestä vauvastani on tullut jo lähes täysikasvuinen hevonen. Se on nyt totutettu ratsastajaan ja toimiikin taluttajan kanssa sekä liinassa jo hienosti. Myös ajoharjoittelua on jatkettu edelleen, ja Titta tuntuukin pitävän kärryjen vetämisestä kovasti. Reellä ajelimme eilen lyhyen lenkin, tamma nautti kirpeästi pakkaspäivästä ja pehmeästä lumesta. Tänään tamma saa pitää vapaapäivän ja remuta tarhassa niin paljon kuin haluaa.
09.12.2010 - Ratsastajaan totutteleminen
Tänään olikin jännittävä päivä! Päätimme nimittäin totuttaa tammaa ensimmäistä kertaa ratsastajaan. Tamma onkin jo tottunut liikkumaan satulan kanssa ilman ongelmia, eikä se ole hermostunut, vaikka olen painellut sen selkään satulan kanssa ja välillä roikkunutkin siellä vatsallani, tosin tällöin joku on aina ollut pitämässä tammasta kiinni. Kaksi ihmistä piti Titasta kiinni, kun kolmas avustaja punttasi minut Titan selkään istumaan. Ensin se steppaili selvästi hermostuneena, mutta kun tarjosin sille porkkanan selästä käsin ja rauhoittelin sitä äänelläni, alkoi Titta rauhoittua huomattavasti. Istuin selässä vain pari minuuttia, eikä tamma lopulta ollut enää edes hermostunut. Tämän jälkeen juoksutin sitä muutaman minuutin ravissa ja laukassa, kunnes minut puntattiin uudelleen selkään. Tällä kertaa Titta olikin vielä rauhallisempi, eikä hermoillut enää yhtään tai edes notkistanut selkäänsä ja paennut painon alta. Uskalsimme - talutuksessa toki - jo kävelläkin pari kierrosta kenttää ympäri. Ohjasavut Titalle onkin jo opetettu, joten ohjaaminen ei selästäkään käsin ollut ongelma. Hienosti neiti otti tämänkin ja lopetimme ajoissa, ettei se väsyisi liikaa. Upea tamma, mahdottoman hyvähermoinen!
29.11.2010 - Juoksutusta satulan kanssa
Päätin juoksuttaa Tittaa tänään heti aamusta, sillä iltapäivällä en millään ehtisi sen kanssa touhuta. Tamma olikin ihanan pirteällä tuulella. Laitoin sille satulan ja suitset aivan normaalisti, pistin liinan kiinni ja nappasin juoksutusraipan mukaan ja talutin tamman maneesiin. Kävelin sen kanssa jonkin aikaa alkuun, ennen kuin otin sen ympyrälle ja pyysin ravia. Tamma liikkuikin oikein nätisti myös satula selässään, vaikka olikin ensin vähän jännittynyt, mutta rentoutui todella nopeasti. Laukassa tuli ensin pari ilopukkiakin, mutta pian se jo tasoittui ja kuunteli tarkasti mitä siltä pyysin. Titta on kyllä kultakimpale, ehdottomasti yksi helpoimmista varsoista joita olen kasvattanut ja kouluttanut.
24.11.2010 - Satulaan totutus
Tänään kokeilin satulaa ensimmäistä kertaa Titan selkään, eikä tamma ollut moksiskaan, katseli vain, mikä ihme härveli selkään nyt oikein laitettiin. Kiristin myös vyötä, laskin jalustimet alas ja taluttelin tammaa ympäri kenttää jalustimet sivuilla heiluen, eikä tamma hermostunut yhtään! Titalla on kyllä ihan mahtavat hermot, se ottaa kaikki uudet asiat niin hyvin. Me myös ravasimme satula selässä vähän matkaa, ei mitään ongelmia. Pian voisikin aloittaa juoksutuksen satula selässä, että tamma tottuisi paremmin liikkumaan sen kanssa - kohta pitäisi nimittäin aloittaa ratsukoulutus ratsastajan kanssa.
15.11.2010 - Titta 2v!
Titta-neiti täytti tänään jo huimat kaksi vuotta! Myös tänä vuonna tamma sai muutaman ylimääräisen porkkanan lahjaksi ja lisäksi ihan uudet ajosuitset ja -valjaat, joita kokeilimmekin heti. Että tamma näyttikin hyvältä! Olemme viime aikoina ahkerasti treenanneet ajamista ja tänään olikin tarkoitus lähteä toista kertaa ikinä yhteiselle ajoreissulle ilman avustajaa. Viime kerta sujui todella hyvin, joten lähdin matkaan luottavaisin mielin. Tällä kertaa Titta meinasi aiheuttaa tilanteen säikähtämällä vastaantulevaa autoa, mutta sain kuin sainkin sen sitten rauhoiteltua ja pääsimme jatkamaan matkaa turvallisesti. Kotiin saapuikin väsynyt ja rauhallinen tamma, joka vaikutti kuitenkin siltä, että sekin oli nauttinut päästessään liikkumaan maastossa.
13.11.2010 - Kärryihin tutustumista
Tittahan täyttää pian kaksi! Nyt onkin jo hyvä alkaa totuttaa sitä kärryihin, sillä tamma olisi tarkoitus opettaa myös ajolle. Toin tänään kärryt sen tarhaan ja annoin Titan tutustua niihin kaikessa rauhassa. Aluksi se pälyili kärryjä hyvin epäilevästi ja vilkaisi pari kertaa minua ilmeellä "Mitä hittoa sä akka duunaat?", mutta pian se jo haisteli kärryjä rohkeasti ja uskaltautui jopa maistamaan aisaa. Onneksi se ei sentään päättänyt syödä niitä kokonaan. Noin tunnin kuluttua menin itsekin tamman tarhaan ja kiskoin kärryjä perässäni, jotta Titta tottuisi siihenkin, että ne liikkuvat. Aluksi se säntäsi karkuun kuin ohjus, mutta kun huomasi, etteivät kärryt aio juosta perässä, se palasi takaisin ja huomasi, etteivät ne ole vaaralliset liikkeessäkään. Tämä meni kaiken kaikkiaan oikein hyvin, joten luottavaisin mielin aloittelemme ajokoulutuksen.
10.11.2010 - Uusia hevoskavereita
Pikkuneiti sai tänään uusia hevoskavereita! Jonkin aikaa Titta joutui tarhaamaan yksin, kun sopivia kavereita ei löytynyt, mutta onneksi nyt sitten sain sille kaveriksi kaksi shetlanninponia, ruunaveljekset Jonttu ja Jippo. Jonttu on musta, melko iso shettis, joka otti heti paikalla johtoaseman tarhassa. Jippo on suloinen rautias, hieman Jonttua pienempi ja luonteeltaan tasaisempi. Titta katsoi näitä kahta ensin hyvin järkyttyneenä, aivan kuin se ei olisi tiennyt, ovatko ne hevosia vai kenties koiria. Pian kolmikko kuitenkin tutustui ja ruunat hyväksyivät Titan osaksi laumaansa. Jo kymmenisen minuutin kuluttua ne laukkailivat kolmisin ympäri tarhaa ja Titta pukitteli innokkaasti.
30.10.2010 - Ohjasajoa Kokeilimme tänään hieman ohjasajoa, mikä ei aluksi sujunut yhtään. Tamma vain pyöri koko ajan joka suuntaan, eikä rauhoittunut paikalleen yhtään. Tappelin sen kanssa melkein puoli tuntia, ennen kuin se suostui seisomaan paikallaan sen verran, että sain kiinnitettyä ohjat ajovyöhön kiinni, jotta pääsisin itse ohjaamaan sitä takaa, samalla kun hyvä ystäväni taluttaa Tittaa. Kun tähän asti pääsimme, ei mitään ongelmia enää sitten ollutkaan ja tamma toimi kuin ihmisen mieli. Olin ihan yllättynyt, miten hyvin Titta toimi lopulta ja palkinnoksi se saikin pari porkkanaa, jotka olin varta vasten säästänyt tammaa varten.
15.10.2010 - Titta 1v! "Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Titta!" hoilasin tammalle aamulla antaessani sille aamuruokia ja muutamaa ylimääräistä porkkanaa. Titta on jo iso tamma, aivan valtavan upea sellainen. Olen todella ylpeä siitä, sillä Titta on oma kasvattini, upeasta Lettu-tammasta ja samalla myös Letun ensimmäinen jälkeläinen. Tänään Lettu saikin revitellä tarhassa muiden hevosten kanssa ja myöhemmin kävimme myös maastossa ihmettelemässä maailman menoa. Tamma otti hienosti äkilliset tuulenpuuskatkin, eikä hermostunut mistään. Upea tamma.
01.10.2010 - Maastokävelyä
Kävimme Titan kanssa kävelemässä läheisellä tiellä ja leveähköllä metsäpolulla. Tamma olikin innoissaan päästessään tutustumaan ympäristöön! Sillä oli suitset päässä ja kuolainrenkaassa oli kiinni pitkä juoksutusliina, jotta tammalla olisi vähän enemmän liikkumatilaa. Autoja meni ohi muutama, eikä Titta kiinnittänyt niihin minkäänlaista huomiota, mistä olin todella yllättynyt, mutta teitenkin iloinen. Uskon, että tammasta tulee mainio ratsu, sillä se suhtautuu kaikkeen uuteen todella maltillisesti, eikä hermostu yhtään mistään. Lisäksi se esittää usein tarhassa todella kaunista ravia ja hyvin pyörivää laukkaa, mistä moni aikuinenkin hevonen olisi kateellinen. On minulla sitten hieno tammavarsa.
21.09.2010 - Irtohypytystä
Aamupäivällä laitoin Titalle suitset päähän, juoksutusliinan ja etujalkoihin jännesuojat, sillä meidän oli tarkoitus kokeilla irtohypyttämistä ensimmäistä kertaa ilman sen emää Lettua. Juoksutus on Titalle jo ihan tuttua kauraa, joten se ei tuottanut mitään ongelmia. Verryttelimme kymmenisen minuuttia molempiin suuntaan kaikissa askellajeissa ennen kuin päästin Titan irti liinasta ja ohjasin sen estekujaa kohti. Esteiden korkeus oli 20-30-40cm ja Titta ylitti ne hienosti! Myöhemmin korotin esteitä hieman, niin että kuja oli 40-50-60cm ja jälleen ylitys sujui upeasti. Yksittäisenä tamma ylitti komeasti 70cm! Valtava hyppyvoima, vaikka tamma on vasta hieman alle yksivuotias.
09.09.2010 - Talutusharjoituksia Titta kasvaa hurjaa vauhtia, nyt kahdeksan kuukauden ikäisenä se on jo raamikas ja näyttävä tamma, tästä tulee vielä upea kouluratsu! Harjoittelimme tänään talutuksessa kulkemista vähän lisää, hienosti sujui, vaikka aluksi Titta olisi halunnut vain kirmailla ympäriinsä kuin päätön kana. Otin sen touhut kuitenkin vain huumorilla enkä hermostunut, joten Tittakin pysyi iloisella mielellä. Tutustuimme kentällä myös sateenvarjoon, lastenvaunuihin ja maassa olevaan pressuun. Rohkeasti tamma haisteli kaikkia ja käveli pressun yli, vaikka se ensin pälyilikin kaikkea hieman epäluuloisesti. Pujottelimme myös estetolppien välistä ja ravasimme puomien yli, mikä tuntuikin olevan Titan mieleen. Täytyykin katsoa, mitä mieltä tamma on irtohypytyksestä. Tallissa Titta rauhoittui heti karsinaansa ja oli oikein nätisti.
30.08.2010 - Vieroitus Tänään olisi tiedossa jotakin, mikä muuttaa Titan elämän täysin. On nimittäin aika vieroittaa se emästään. Loppujen lopuksi Titta tuntui suhtautuvan siihen hyvin rauhallisesti, eikä se huutanut Letun perään kuin muutamia satunnaisia kertoja. Lettukin otti asian hyvin rauhallisesti, koska tammat jäivät edelleen vierekkäisiin karsinoihin - ja kyllähän ne tarhaavat yhdessä. Täytyy vain katsoa, että Titta osaa myös poistua tallinpihasta yksin, eikä jää vain huutamaan emänsä perään. Uskon kyllä, että tamma oppii nopeasti, se on kyllä osoittanut olevansa hyvin fiksu, onhan se jo tottunut kuolaimiinkin.
24.08.2010 - Hoitotoimenpiteitä Tänään harjailin Esteticaa, tai tuttavallisemmin Tittaa, samalla kun Lettu söi päiväruokiaan. Varsa oli hyvin utelias ja hyöri ympärilläni koko ajan, eikä ollut sekuntiakaan paikallaan. Se ei kuitenkaan haitannut, parempi vain että varsa on vilkas kuin flegmaattinen. Kun sain tarpeekseni tammavarsan liikuskelusta, päätin kokeilla kiinnisitomista. Olin valmistautunut pitkään totutteluun, mutta vielä mitä! Laitoin narun kiinni riimuun, sidoin narun ja varsa jäi seisomaan paikalleen aivan rauhallisena. Ei mitään paniikkia, ahdinkoa tai taistelutahtoa, vain ystävällinen ilme ja rauhallinen paikallaolo. Rapsuttelin Tittaa hetken ennen kuin avasin solmun ja annoin sen jälleen liikkua. Tämä olikin sujunut todella hyvin! Päätin vielä kokeilla jalkojen nostoa, mikä sekin sujui hyvin. Tuntuu kuin Titta olisi jo valmiiksi koulutettu! Aivan hurmaava tamma, huomaa että se on tullut emäänsä, joka sekin on melko mutkaton käsitellä.
17.08.2010 - Ensimmäistä kertaa ulkona
"Voi, mitä mamman pieni kultamussukka, ihana suloinen pikkuiseni, mennäänkö katsomaan ulos, voi kun sinä olet söpö..." lepertelin varsalle, kun laitoin sille riimua päähän ensimmäistä kertaa, Letun katsellessa huolestuneena vieressä. Vihdoin sain tammavarsalle riimun päähän, jonka jälkeen keskityin Lettuun. Pujotin sille ruskean riimunpäähän ja kiinnitin narun siihen, kun lähdin kuljettamaan parivaljakkoa kohti pientä tarhaa, jossa ne saisivat olla pari tuntia. Lettu käveli nätisti narussa, kun vein niitä ulos, mutta varsa tutkaili ympäristöään uteliaasti ja pysähteli koko ajan haistelemaan - ja maistelemaan - kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Välillä Lettu saikin kutsua villikkoaan, ettei se katoaisi kokonaan. Ikuisuudelta tuntuneen ajan kuluttua sain kaksikon turvallisesti tarhaan ja päästin Letun irti. Se nautti selvästi päästessään vähän revittelemään ulos, oltuaan sisällä niin kauan. Katsellessani kahta todella rakasta tammaani tajusin, mikä nimi sopisi tälle esteettisesti katsoen täydelliselle tammalle: Estetica.
15.08.2010 - Varsan syntymä "Se syntyi! Lettu varsoi tänään!" huusin puhelimeen ja tanssin ympäri tallinpihaa. Letun laskettu aika oli 14.8., joten varsa meni hiukan yliajalle, mutta ei pahasti. Ehdin kuitenkin jo huolestua, koska Lettu on jo 10-vuotias ja varsoi nyt ensimmäisen varsansa. Kun olin kuurouttanut muutaman ystäväni, palasin talliin, mutta tällä kertaa rauhallisesti kävellen. Hiippailin Letun karsinan luo ja puhuin sille rauhallisesti, jotta se tunnistaisi minut. Se tulikin höristen karsinan ovelle ja pujahdin sisään rapsuttamaan tammaani ja katsomaan varsaa lähempää. Voi miten hennolta se näyttikään! Niin hauraalta ja pikkuiselta, että oli vaikea uskoa sen joskus vielä kasvavan isoksi ja vahvaksi ratsuksi. Nyt on kuitenkin ihan liian aikaista ajatella sitä, joten tyydyin taputtamaan Lettua ja aloin pohtia tämän kauniin ruunikon läsipäätamman nimeä. Mikä nimi kuvaisi tätä kuvankaunista tammaa?
Kisat itsessään eivät ihan putkeen meillä menneet, mutta en lähtenyt reissun päälle alunperinkään liput liehuen. Candy jättäytyy kisakentiltä, joten tämä oli sille oikeastaan "goodbye show" ja Rex taas tarvitsee kokemusta tämän luokan suurtapahtumista, joten ihan hukkaan ei matka kuitenkaan mennyt. Ikävää tietenkin oli, että Lovexin suhteen matka jouduttiin perumaan. 