katso profiilia tai lähetä pm
All the stars are falling around me.
Viestejä: 186
Oma hevonen: Deluxe & Power
Aurinkomerkki: ♎
|
Post by Billy on Jun 30, 2020 7:34:41 GMT
Westernkisat, sij. 2/3 30.6.2020 WRJ CUP, tehtävänannolla: " Vapaavalintainen mikä tahansa itsetehty tuotos lännenratsastukseen liittyen. Tuomarointiperusteena käytetään westernhenkisyyttä sekä tuomarin mieltymyksiä. Tuotoksen ei välttämättä tarvitse liittyä juuri näihin kilpailuihin." Missään ei ollut ketään. Tuuli nostatti kentän hiekkaa ilmaan kuin kultaista usvaa ja sen keskellä seisoi ratsukko, kasvot stetsonin varjossa, täplikkään ruunikon sinisen silmän välkähdellessä – odottaen, hengittäen. Rennoin lennokkain askelin se lähti liikkeelle kuin telepatiaa, pyörähti paikoillaan, mustien jouhien heilahtaen, ja laukkasi puolikaaressa kaula matalana, häntä korkealla. Oriin pehmeät askelet, täydellisen luottavaiset ja tarkkaavaiset pikkukorvat… Hiekka ja kirkkaus kirveli silmissä ja käsi pyyhkäisi poskelle pyrkiviä kyyneliä. Rauha, askel, toinen, jalka eteen ja toinen taa, hipaisu ohjalla kaulalle, painoa vasemmalta oikealle. Hevonen tanssi kuin se kaikki olisi ollut taikaa. Vielä viimeinen pysähdys tyylikkäästi… Yhtäkkiä he olivat saarroksissa; äänet pamahtivat pauhaamaan, katsomo oli täynnä väkeä. Kaiuttimet julistivat sanoja, joista ei saanut selvää ja Magic – tuo Billyn ilon ja ylpeyden aihe – nosti päänsä kohti korkeuksia ja hirnahti itseensä tyytyväisenä. Billyn käsi sipaisi araloosan kaulaa, kun hän leveästi hymyillen ratsasti sen ulos kentältä. Se kaikki oli tuntunut… erilaiselta. Erilaisemmalta, kuin estekilpailuissa. Estekilpailuissa se oli voitto tai häviö, muuta vaihtoehtoa ei ollut. Mutta täällä, näissä lännenkisoissa… Billy huomasi, ettei välittänyt siitä kuinka he sijoittuisivat. Vain sillä sadunomaisella tunteella ja yhteisymmärryksellä, joka hänen ja Magicin välillä kentällä oli… Vain sillä oli merkitystä. Tuomarin kommentti: "Mikä kuvailu! Kultaisesta hiekasta ja tanssivasta ratsukosta lukiessani unohdin hengittää. Hetken katoavaisuus Magicin hirnuessa toimi, kaikki katkesi kuin veitselllä leikaten. Billyn reaktio tähän oli ihana: tätä kilpailemisen pitäisi olla aina."
|
|
katso profiilia tai lähetä pm
Ollako vai eikö olla?
Viestejä: 343
Oma hevonen: Karma
Aurinkomerkki: ♉
|
Post by Charlotte on May 1, 2021 5:58:40 GMT
Westernvalmennus 1.5.2021 Kun Billy ei ehdi ollessaan maailmankiertueella estekisoissa, minä olen saanut sillä välin liikuttaa kotona Magicia. Tulee vähän haikea mieli, sillä Magic muistuttaa niin monella tapaa rakasta entistä hevostani Shaliaa... Tuntuu oudolta istua Magicin satulaan, kun joskus meillä oli Billyn kanssa kisailua ja hän oli se, joka Magicin puolella oli. Mutta Magic on ihana, ei sitä käy kiistäminen. Tänään meillä oli vapaamuotoisempaa länkkäilyä. Ei mitään ihmeellistä, lähinnä western pleasurea ympäri kenttää (oli niin kiva kevätsää). Magic oli pehmeällä ja hyvällä tuulella ja pörisi kuin pikku mehiläinen. Väistämättä vertasin sillä ratsastusta tunteeseen Shalialla ratsastamisesta. Shalia oli tosi kevyt ja pehmeä kuin höyhen, toimi aina kuin ajatus; Magic on myös pehmeä, mutta Shaliaa hytkyttävämpi ja tietyllä tapaa joustavampi(?) - aina ainakin minä pompin satulassa enemmän kuin ikinä Shalialla. Shalia oli myös aina tosi kuuliainen, mutta Magicissa huomasin leikkimielistä testailua. Aina välillä se ilmaisi omia ajatuksiaan, muttei koskaan koettanut ottaa ohjia kirjaimellisesti omiin käsiinsä hampaisiinsa. Tykkäsin paljon Magicista ja sen ravista sitten, kun opin istumaan siinä paremmin ja olemaan oikeasti tosi rentona, jalat pitkinä. Magic reagoi painoapuihin Shaliaa herkemmin, sen huomasin, kun muutaman kerran tuli vähän kiemurreltua väärinkäsityksissä. Pidin ohjia toisessa kädessä ja annoin Magicin hölkätä kenttää ympäri. Välillä teimme kiemuraa uraa, välillä pyysin siltä rauhallista spinniä tai pysähdystä ja peruutusta. Laukkaharjoitusta mentiin laajalla ympyrällä molempiin suuntiin. Hurahdin haaveilemaan synttäreistäni (täyttäisin ylihuomenna 21v!) ja niin sinisen puhtaasta taivaasta, että silmiin koski. Magic pärski kolme kertaa putkeen kuin olisi nauranut tai herätellyt minua takaisin tähän hetkeen. Sitten se iski jotenkin todella kovaa: ikävä Shaliaa. En tiedä, Magic vain laukkasi omaan tahtiin ja minä olin mukana, hetkeksi silmät ummistettuina, ja saatoin kuvitella alleni Shalian. Ikävä kirpaisi rinnasta niin, että silmiin kihosi kyynelet. Mitenköhän se voi? Shalia oli kaukana Englannissa... Olin kyllä silloin tällöin yhteyksissä sen uuden omistajan kanssa, mutta silti... Avasin silmät. Edessäni ei keinunutkaan mustankiiltäväkarvaista kaulaa, vaan ruskeaa. Silitin Magicia kaulalta. Billy oli onnenpekka, kun hänellä oli niin hieno hevonen. Shalia oli ollut minun elämäni hevonen, mutta olikohan Magic Billyn elämän hevonen? Ainakaan tällä ei sille enää juuri mitään aikaa ollut, kerta kaikki hänen ratsastusaikansa meni tavoitteelliseen esteratsastamiseen Titanin kanssa. Magic parka. Magic pysähtyi pyynnöstäni nätisti, peruutti ja pyörähti takajalkojen ympäri. Annoin sen kävellä rennosti pitkän pitkällä ohjalla. Pyöritin hartioita ja nostin katseen taas taivaalle: sellaisia hevosia, kuin Shalia tai Magic, tuli elämässä vastaan vain kerran.
|
|