katso profiilia tai lähetä pm
Viestejä: 1,003 
Oma hevonen: Rex & Citrus
Aurinkomerkki: ♊
|
Post by Alexiina C. on Nov 24, 2018 9:43:25 GMT
KUTSU PIKKUJOULUIHIN
2018 Tervetuloa juhlimaan joulua Orange Woodiin lauantaina 15. päivä joulukuuta! Koska joulunaika pyhitetään hiljaisuuteen ja perheen omaksi ajaksi, kiitetään talliväkeä omilla aikaisemmilla kutsukesteillä pikkujoulujen merkeissä. Myös ulkopuolisille vieraille on päivällä pientä ohjelmaa ja illasta Orange Woodin porukka kokoontuu talliullakolle kohottelemaan konjakki- ja glögilaseja sekä maistelemaan palasia upeasta piparkakkutallista. Hoitajille ja yksäreille jaetaan tilaisuudessa paketit. Tonttulakki tai poronsarvet ovat enemmän kuin toivottu asuste, samoin rumat jouluiset jumpperit sallitaan! Omppulaiset voivat tehdä pikkujouluista materiaalia vapaavalintaisella tavalla,
esimerkiksi kirjoittamalla tai piirtämällä.
Tuotos voi liittyä myös pelkästään hahmoon.
Pikkujouluihin osallistumisesta saa merkin.
Tuotos tehdään suoraan tähän topaan, mutta mikäli siihen liittyy hevonen,
tuotos kannattaa kopioida myös kyseisen hevosen päiväkirjaan. | Pikkujoulut-merkki |
Muille ulkopuolisille vierailijoille tarjolla on päivällä myös glögitarjoilua ja isoäidin leipomia maailman herkullisimpia piparkakkusia näyttelyiden sekä tunnelmallisten latotanssien muodossa, jonne ratsastetaan hevosilla - tervetuloa mukaan omalla hevosella!  Muistakaa myös kaikille avoin 1.12. alkanut joulukalenteri, josta jaetaan lahjoja virtuaalihevosharrastajille. "Let it be Christmas everywhere,
In the hearts of all people both near and afar,
Christmas everywhere,
Feel the love of the season wherever you are."
(♫ Alan Jackson - Let It Be Christmas)
PIKKUJOULUJEN OHJELMA
15.12.2018
A = Avoin kaikille
O = Vain omppulaisille
Klo 12: Näyttelyt kentällä (A)
Talvisille ja jouluisille piirros- ja valokuville
Klo 15: Ratsastusretki latotansseihin Tamuliin (A)
Lomakekuittaus tai vapaaehtoinen tuotos
Klo 20: Pikkujoulut ullakolla, pakettien jako ja leikkejä (O)
Talliväen mahdollisuus suorittaa merkki omalla tuotoksella | 
|
|
|
katso profiilia tai lähetä pm
Viestejä: 1,003
Oma hevonen: Rex & Citrus
Aurinkomerkki: ♊
|
Post by Alexiina C. on Nov 24, 2018 10:00:17 GMT
JOULUNÄYTTELYT
15.12.2018
Kaikille avoin näyttelytapahtuma hevosille sekä muille lemmikkieläimille järjestetään ratsastuskentällä kello 12. Kyseessä ovat villit näyttelyt, joista jokaiselle osallistujalle jaetaan kommentti sekä luokkien parhaille ruusuke. Lopuksi on myös BIS-kehä, jonka koko näyttelyn paras palkitaan bannerilla. Tervetuloa!  Mukana myös ihmisille oma luokkansa, jossa yhtä lailla teemana jouluisuus tai talvisuus! Tämä luokka sopii hahmo- ja tarinakuville. - 15.12. / VIP 14.12.
- Jaoksettomat näyttelyt
- Kaikille avoin
- Luokkarajoitus 20 os.
- 2 eläintä / omistaja / kehä
Sama eläin vain yhteen kehään - Valokuvallisille ja piirretyille
- Ponit sisältyvät hevosiin
- Talvisilla tai jouluisilla kuvilla
- Kaikille kommentti
Parhaille ruusukkeet
- Tuomari: miivi
| KEHÄT
1. Piirretyt hevoset (jouluisuus)
2. Piirretyt hevoset (talvisuus)
3. Piirretyt muut eläimet (jouluisuus tai talvisuus)
4. Valokuvalliset hevoset (jouluisuus)
5. Valokuvalliset hevoset (talvisuus)
6. Valokuvalliset muut eläimet (jouluisuus tai talvisuus)
7. Piirretyt ja valokuvalliset ihmiset (jouluisuus tai talvisuus) |
KEHIEN VOITTAJILLE RUUSUKE
TULOKSETKehä 1 (2/20)
2. Iitu & Storyteller's Dollmaker
Kommentti: "Mikä suloinen parivaljakko! Ihana, näin ruudunkin läpi pehmeän näköinen kimo, ei ihme, että sille tekee mieli syöttää joulupipareita."
1. Charlotte & I-LUV-U Kommentti: "Kuva ihanan rento, mukana niin joulun veikeää tunnelmaa kuin ilmeikkäitä hevosia. Piirtojälki sopii hyvin kuvan tunnelmaan."
Kehä 2 (3/20)
1. Crimis & Snorre Sven
Kommentti: "Mikä karvakasa, tuollaisella talvikarvalla kelpaa. Ihanalla tyylillä piirretty hevonen, ja tausta tuo kuvaan ihanan tunnelman."
2. Crimis & Nátthrafn frá Rósgarður
Kommentti: "Islanninhevonen ja sen lämmin selkä ilman satulaa ovat täydellinen yhdistelmä talvi-iltaan. Ratsun ilme on aivan ihana, ja kuvan valaistus hyvin toteutettu."
3. Alexiina C. & Orange Wood's Lumious
Kommentti: "Purevalla pakkasella hengitys höyryää, ja pikimustan korvakarvat ovat aivan ihanat!"
Kehä 3 (1/20)
1. Dewn & Applehead
Kommentti: "Ihanan värinen ja hauskasti toteutettu kuva! Koiran ja sen omistajan välinen syvä katse välittyy hyvin kuvasta, ja kuvaa katsoessa pohtii, mitä tunnetiloja hahmon taustalla onkaan."
Kehä 5 (2/20)
2. Decne & Kalman Leikkimieli
Kommentti: "Korvat höröllä hangessa laukkaava suomenhevonen ja naurava ratsastaja saavat hymyn huulille. Klipattu sydän vain täydentää kokonaisuuden."
1. Decne & Snadistiparempi
Kommentti: "Suomenhevonen kärryjen edessä, sen höyryävä hengitys, talvinen maisema ja auringon lasku(/nousu), voiko parempaa toivoa? Ihanan tunnelmallinen kuva."
|
|
katso profiilia tai lähetä pm
Viestejä: 1,003
Oma hevonen: Rex & Citrus
Aurinkomerkki: ♊
|
Post by Alexiina C. on Nov 25, 2018 9:03:11 GMT
TANSSIAISET
15.12.2018
Latodisco Tanssiva Muuli järjestää 15.12. kepeät kantrihenkiset joulutanssit, joihin olet tervetullut osallistumaan! Orange Woodista järjestetään talvinen ratsastusretki Tamuliin kello 15 sekä myöhemmin takaisin kello 18, joten tanssivermeet kannattaa pakata kassiin mukaan. Koska takaisin tullessa on jo pimeää, ratsastajalla on suositeltavaa olla kypärässä otsalamppu sekä heijastinliivi tai hevosella heijastinloimi ja heijastinsuojat. Mistään hurjan juhlavasta tai hienosta tanssiaistilaisuudesta ei ole kyse, vaan tiedossa on rempseää iloista joulukantrimusiikkia kitaroiden säestyksellä, leppoisaa ja riemukasta kiepsahtelua tanssilattialla ja vähän maustettuja juomia. Ykköset ei tarvitse olla päällä, riittää, että kutimissa on mukava olla - jouluisuus sallittua! Tallin oma yhtye Foxgallop esittää myös muutaman joululaulun. Tanssiva Muuli eli Tamuli on rakennettu isoon punavalkoiseen latorakennukseen. Sisällä sisustus on kantrihenkistä: tunnelmallisia ruosteisia vanhoja lyhtyjä ja heinäpyöröpaaleista tehtyjä pöytiä. Tamulin erikoisuus on Lännen Aurinko -niminen pippurinen ja makea olutjuoma. Pihalta löytyy niin tarha, kuin sidontapuomit hevosille, joten Tamuliin voi tulla myös hevosella. Paikka tarjoaa hevosille ilmaiset vedet ja pienestä maksusta heinät. Voit osallistua illanviettoon täyttämällä lomakkeen tai tekemällä vapaavalintaisen tuotoksen - tai molemmat. Avoin myös omppulaisille esimerkiksi tallin omilla hevosilla! Lomakkeiden vastaukset kootaan tälle sivulle. - 15.12. / VIP 14.12.
- Kaikille avoin
- 1 osallistuminen / hahmo / hevonen
| Täytä lomake.Jos haluat tehdä tuotoksen, osallistu suoraan tähän topaan tai tallin sähköpostiin otsikolla ' Joulutanssiaiset' Osallistuja & Hevonen - hevosenosoite.com
Tuotos |
OSALLISTUJAT
Kitty & Choco (vetäjä)
Iitu & Dolly 
Kerro omin sanoin lähdöstä ja ratsastusretkestä: Oli ihana sää, Lumihiutaleet leijailivat hiljakseen pakkasen nipistellessä poskiani. Nousin Dollyn selkään ja sitten lähdimme. Lumi narskui Dollyn ja muiden hevosten jalkojen alla rauhallisesti. Hetken päästä porukan johtaja Kitty huutaa "Ravia!" Sana kulkee nopeasti jonon poikki ja pyydän Dollyn raviin. Pian (n 600m) siirretään jo käyntiin ja matka jatkuu käynnissä punavalkoiselle ladolle saakka.
Hevosesi mielestä...: "En tykkää tuosta toisesta pollesta. Se katsoo pahasti. En varmana kulje sen takana."
Saavumme Tamuliin. Rakennus on punavalkoinen lato, joka on somistettu kauniisti jouluvaloin. Mitä laitat ensimmäisenä merkille? Kauniit jouluvalot ja lämpöä huokuvan tunnelman
Mikä joululaulu soi jo, kun astut latoon sisään? m.youtube.com/watch?v=MZVY-pGDsN4
Mitä kaikkea teit tanssiaisten aikana? Katselin haikeasti tanssivia pareja., Jutustelin muiden retkeläisten kanssa. Hevosista tietenkin., Kävin välillä rauhoittumassa ulkona ja silittelemässä hevosia.
Foxgallop on Orange Woodin nuorten perustama bändi. Mitä mieltä olit heidän esityksestään ja tulkinnoistaan joululauluista Last Christmas ja Jingle Bells?: Ihan hyviä, tosin musiikki ei ollut ihan minun makuuni, mutta ihan hyviä olivat!
Vieras komea mies lähestyy sinua kiinnostuneen näköisenä ja kysyy, saako liittyä seuraasi pöydän ääreen. Miten reagoit ja mitä sitten tapahtuu? "Öh juu... Tässä on kyllä tilaa" hymyilen kiumurrellen penkillä epämukavasti. Jatkan puhumista muutaman muun kanssa ja mies alkaa puhua omista kokemuksista minun puheenvuoroni jälkeen. Minulle tulee epämukava olo....
Kesken illan joku ilmoittaa kovaan ääneen, että pihalla on karannut hevonen vapaana. Sen on oltava jonkun meidän retkeläisen. Mitä ajattelet ensimmäiseksi? "Toivottavasti se ei ole minun... Noloa..."
Oliko karannut hevonen sinun? Ei onneksi.
On aika lähteä takaisin. Miltä sinua odotellut hevosesi vaikuttaa?: Pirteältä. Se on hyvin virkeä kaiken odottelun jälkeen.
Olemme juuri nousemassa ratsujen selkään, kun sama vieras mies, johon törmäsit aiemmin illalla, ilmestyy taas paikalle ja haluaa silittää hevostasi. Miten reagoit ja mitä sitten tapahtuu? Dolly häärää ympärilläni kovasti stepaten, kun mies saapuu paikalle ja kysyy saako silittää. "Öh... Ei ehkä nyt, Dolly on hieman... Herkkänä" Sanon ystävällisesti. Mies sanoo ymmärtävänsä hyvin, vilauttaa hymyn ja lähtee. Itse kohautan vain harteitani, mitäköhän tuokin taas tarkoitti?
Ilta on pimennyt, kun talsimme käymäjalkaa takaisin. Mitä mielessäsi pyörii? Mietin, että olipa ihana reissu!
Sylvia Woods & Damielle Gem Olimme lähteneet Foxburyn poppoolla rajan toiselle puolelle Kanadaan Orange Woodiin ratsastusretkelle. Kulttuurishokki ei siis ollut kummoinen, mutta maisemat olivat kyllä huomattavasti jylhemmät kuin meillä pyöreiden ja matalahkojen vuorijonojen keskellä Vermontissa. Erityisesti ihastuin Sinicoastin sumuisiin aaltoihin, joiden lempeästä kohinasta saattoi kotona vain haaveilla. Orange Woodin pihalle oli kokoontunut varsin sekalainen seurakunta ratsukoita. Me seisoimme ratsuni Demin kanssa hieman sivummalla ja katselimme hyörivää ja pyörivää joukkoa. Demi oli tyyni kuin viilipytty, eikä sitä tuntunut rasittavan matkanteko tai uusi paikka tippaakaan. Edes vieressä steppaileva tamma ei saanut tartutettua levottomuutta ratsuuni ja hyvä niin. Maisemat vain paranivat talsiessamme lumisen maiseman läpi. Hevosten ja ratsastajien hengitykset huurusivat kiristyvässä pakkasessa ja lumihiutaleet jäivät kiinni hevosten harjoihin hetkeksi ennen kuin sulivat pois. Demi käyttäytyi ratsunani moitteettomasti. Mitä nyt kerran pari kiristi askeleitaan kuin vinkaten, että hei mamma, voitaisko tässä kohtaa pyrähtää iiihan pienen pienelle laukkaspurtille? Ehkä äitiyden tuoma viisaus oli vihdoin ja viimein rauhoittanut vanhan kilpaponin pään, koska retken edetessä tamma ymmärsi, ettei laukka kuulunut tämän päivän valikoimaan ja tyytyi kulkemaan siivosti käynnissä ja ravissa. Saapuessamme Tanssivaan Muuliin eli Tamuliin, illanviettopaikkaamme punavalkoiseen latoon, tunnelma tuntui olevan jo katossa. Lato oli koristeltu ulkoa jouluvaloin ja ulos kantautui iloinen joululaulujen pauhu. Ihmisiä hengaili Tamulin edustalla, mutta katseeni kiinnittyi seinään nojailevaan tummaan ja komeaan sänkipartaiseen cowboyihin. Mies kääntyi meihin päin, kun ratsastimme pihaan. Cowboyhattu varjosi miehen silmiä, joten en nähnyt tarkalleen, minne tai mitä mies katsoi. Tamulin edustalla oli puomeja, joihin sidoimme hevoset. Juotin Demin, riisuin siltä suitset ja vaihdoin riimun päähän. Löysäsin satulavyötä ja heitin Tamulin eteisestä viltin ohutkarvaisen tamman päälle, jotta sille ei tulisi vilu. Hevoset saivat eteensä ison kasan heiniä, joita Demi jäi rouskuttelemaan tyytyväisenä. Mies oli kadonnut Tamulin edustalta, kun kävelimme ladon ovista sisään. All I Want For Christmas Is You soi taustalla ja ihmiset tanssivat tanssilattialla iloisesti. Suuntasin ensimmäisenä vessan kautta baaritiskille, josta tilasin Lännen Auringon - Tamulin erikoisuuden. Pippurisen lempeä maku oli mieleeni ja tyytyväisenä hörpin juomaa nojaillen baaritiskiin iloista joulutunnelmaa fiilistellen. Pari retkeläistä jäi kanssani jutustelmaan hevosistaan ja kertasimme ratsastusretken parhaita paloja. Toivotin kaikki myös lämpimästi tervetulleiksi Foxburyyn joskus lomailemaan. Tanssittuani villisti Orange Woodin oman bändin Foxgallopin tahtiin (ja laulettuani ääneni käheäksi Last Christmaksen mukana) nälkä alkoi kurnia vatsassa. Tilasin suuren lautasellisen cheddarnachoja ja istuuduin vapaana olevaan rauhalliseen nurkkapöytään. Komea sänkipartainen mies, jonka olin nähnyt nojailevan ladon seinään tullessamme, oli ilmeisesti paikallisia. Miehen ympäri pörräsi jos jonkinlaista porukkaa ja mies näytti tuntevan ne kaikki. Myös hameväkeä parveili komean cowboyn ympärillä enkä edes viitsinyt mennä jonon hännille tekemään parempaa tuttavuutta - tuskin edes ehtisin miehen puheille tämän vuorokauden puolella. Istuin yksin napostellen nachojani pöydässä ja mietiskelin millä tiskillä olisi lyhyin jono, jos hakisin lisää juotavaa. Muut retkeläiset näyttivät hajaantuneen pitkin baaria. "Iltaa. Onko tässä pöydässä tilaa?" kuulin tumman miesäänen toiselta puoleltani ja hyvä, etten hypännyt säikähdyksestä kattoon. Kysyjäksi paljastui juuri se mies, jonka perään olin haikaillut koko illan. Yritin löytää ääneeni coolia välinpitämättömyyttä vastatessani pidättyneen kohteliaasti miehelle. Se oli kuitenkin hieman haastavaa, sillä olin säikähtäessäni vetänyt nachon väärään kurkkuun. Köhin vedet silmissä jotain, jonka vain hyvällä mielikuvituksella saattoi tulkita myöntäväksi vastaukseksi. Mies hädissään taputti minua selkään ja tarjosi omasta juomastaan hörppyä. Lopulta sain yskänkohtauksen loppumaan ja pyyhin levinneitä meikkejäni silmäkulmasta pois. "James Duncan, Kanadan virallinen nachoihin tukehtuvien pelastaja", mies ojensi kättään minulle. "Sylvia Woods, miljardien vuosien evoluution tulos ja silti kyvytön syömään ilman tukehtumiskuolemaa", pihisin virnistäen ja huomasin, ettei miehen vasemmassa nimettömässä killunut sormusta. Lupaavaa. "Olipa onni, että satuin paikalle", James naurahti ja jatkoi: "Mikä saa neidin Waterphewin kyläpahaseen?" Selitin maastoretkestämme ja viitoin Kittyn suuntaan, joka parhaillaan jorasi lavan edustalla tonttulakki heiluen. Samassa kappaleeksi vaihtui hitaampi joululaulu ja James ojensi kätensä minulle. "Saanko luvan?" mies kumarsi ja minä olin sulaa vahaa. Voi kyllä, ihan koska vain! Astellessamme tanssilattialle huomasin Jamesin ympärillä pyörineiden naisten pistävät katseet selässäni, mutta en välittänyt, vaan annoin Jamesin viedä. Muutaman tanssin jälkeen James pahoitteli, että hänen täytyi poistua hetkeksi paikalta. Tanssin lomassa olin saanut selville, että James oli arvaukseni mukaan paikallisia ja työskenteli Hot Wair Balloon Clubilla kesäisin. Näin talviaikaan James työsketeli talonmiehenä Waterphewin kouluilla, aurasi katuja mönkijällään ja oli mukana aktiivisesti kylän toiminnassa. Ei ihmekään, että kaikki tuntuivat tietävän Jamesin jostain. Joululaulut keskeytyivät, kun mikrofonista kajahti ilmoitus, että ulkona pihalla juoksentelee karannut hevonen. Nappasin takkini naulakosta mukaan ja juoksin pihalle - karkuteillä oleva hevonen oli saatava nopeasti kiinni. Kunhan se ei vain olisi Demi... Pihalla näin heti hämmentyneen Demin seisovan edelleen kiinni puomissa. Huokaisin syvään ja kiirehdin tamman luokse. Joku Tamulin henkilökunnasta oli onnistunut saamaan jo karkuteillä olevan hevosen kiinni, joten tilanne oli onnellisesti ohi. Alkoi olla jo aika lähteä takaisin Orange Woodiin. Kävin vielä sisällä etsimässä Jamesia, mutta mies oli jälleen kadonnut kuin tuhka tuuleen. Pettyneenä menin varustamaan karkaamisepisodista hermostuneen Demin, joka ei olisi enää malttanut seisoa paikallaan. Olin juuri nousemassa ratsaille, kun näin Jamesin huitovan Tamulin ovella. Mies hölkkäsi pitkin askelein kohti ja silitti Demin kaulaa. "Meinasitko vallan kadota kaupungista ponisi kera ja jättää numerosi selvittämisen minun vastuulleni?" James hymyili vinosti ja ojensi taskustaan paperinpalan ja kynän. "Ihan kuin nykyteknologian aikana menisi minuuttia kauempaa selvittää yksi numero", hymähdin, mutta kirjoitin kuitenkin kuuliaisesti paperin kulmaan tussilla puhelinnumeroni. Epäilin, että mies edes muistaisi soittaa minulle, mutta Jamesin kanssa oli ollut niin mukava rupatella, että kannatti ainakin antaa mahdollisuus. Eikä todentotta tänä päivänä sinkuilla ole varaa nirsoilla, kun sopiva sulhasehdokas osuu kohdalle! Isoäitini oli jo vihjaillut siihen suuntaan, että jos en ennen kolmekymppisiäni löytäisi vakavaa parisuhdetta, jäisin aivan varmasti vanhaksipiiaksi. Aloin itsekin jo uskoa näin pian tapahtuvan. Muut odottivat jo meitä ja olin jo kiireen vilkkaa nousemassa ratsaille, kun James veti minut syliinsä halaukseen ja painoi nopean suudelman poskelleni. "Soitan huomenna", James kuiskasi ja punttasi minut selkään (mikä oli kylläkin vähän huvittavaa, koska Demillä on säkäkorkeutta vaivaiset 144 senttiä). Muut katsoivat merkitsevästi, kun hymyä pidätellen ratsastin Demin letkan perään ja James jäi heiluttamaan Tamulin edustalle jouluvalojen lämpimän valon keskelle.
Ylläpidon kommentti: "Miten ihana tarina! Nyt jäädään kyllä jännän äärelle peukut pystyssä, että Jamesin ja Sylvian tarinasta vielä tulee jotain! Pitäkää meitä ajantasalla, jos romanssi saa uusia käänteitä! Kiitos paljon osallistumisestasi!" |
|
katso profiilia tai lähetä pm
Viestejä: 75
Hoitohevonen: Dolly
|
Post by Iitu on Nov 26, 2018 13:34:57 GMT
Tanssijaiset Iitu ~ Storyteller's Dollmarker Joulunäyttelyt Kehä 1 Iitu ~ Storyteller's Dollmarker (Piirrän kuvan) Ja tuun Omppulaisten ullakkopikkujouluihin  ! |
|
katso profiilia tai lähetä pm
Viestejä: 1,003
Oma hevonen: Rex & Citrus
Aurinkomerkki: ♊
|
Post by Alexiina C. on Jan 12, 2019 8:38:20 GMT
Näyttelyiden tulokset viimein tulleet! Kiitos tuomarille.  |
|
Muistakaa myös kaikille avoin 1.12. alkanut joulukalenteri, josta jaetaan lahjoja virtuaalihevosharrastajille.
Mukana myös ihmisille oma luokkansa, jossa yhtä lailla teemana jouluisuus tai talvisuus! Tämä luokka sopii hahmo- ja tarinakuville. 
! 