RPG: Kittyn ja Tylerin ilta 04.05.2022 (s)

Tylerin huolestuneisuus oli liikuttavaa. 

"Joo, oon mä varma, ei hätää", koetin rohkaista. "Se on vain tsekkauskäynti, varmaan nopea. Mutta sitten jatkossa, saat kyllä tullakin mukaan kaikkiin!" Virnistin; sanoin niin en sen takia, ettenkö itsekin pärjäisi, mutta musta tuntui, että tämä oli Tylerille tärkeä asia. "Kuule. Kun tuut töistä, aletaan keskustella meidän kaksien vauvojen nimistä, eikös jeh?" Iskin silmää ja käännyin oven suuntaan. 

Käännähdin ympäri; Tyler oli mutissut jotain ja pyöritteli auringon kulahduttamaa harmaata stetsonia - joka joskus uutena ehkä oli ollut musta - käsissään. 

"Ai voit? Entä Raicy, etsä mennyt jo lupaamaan, että hoidat ne tänään?" Laakson kesälaitumien tarkistus ja korjaus oli tärkeää, mutta toisaalta hevostenkin laidunlomat alkaisi vasta kuukauden kuluttua, joten ei kai niillä nyt niin kiire. Olin toiveikas; parempi, jos Tyler ei menisi! 

"Ai niinkö se olikin", kohautin leppoisasti kättä. Yhdet aidat sinne sun tänne! "Kuulin vaan, että Raicy puhui Tomfordille jotain alalaakson kevätaitakorjauksesta, niin oletin, että sutkin on laitettu siihen hommaan. Muuuutta ehkä Tomford saa ne ite laitettua. No?" hypin jo kuistin portaat ylös ovelle. "Tuutsä vai meetsä?"

Tuijotin Tyleriä, joka tuijotti mua, ja sitten remahdin nauruun. "Sun pitäis nähdä ilmeesi!" Koska ikinä ennen Tyler ei ollut näyttänyt yhtä pöljältä. "Joko sä meet kattoon ne aidat nyt tai tuut sisälle. Mä meen ainakin." Naureskelin vieläkin, kun vedin oven auki ja astelin eteiseen jättäen Tylerin hämmentyneenä pihalle päättämään, miten toimisi. Poljin lenkkarit jaloista ja sipsutin peremmälle katsellen ympärille aina sen varalta, että jotain suurempaa uutta olisi sisätiloissa tapahtunut, mutta yleensä ei ollut. Ei Tylerillä ollut silmää tai aikaa ruveta sen kummemmin sisustelemaan. Mä olin aiemmin tuonut ensimmäisiä kesäkukkasia maljakkoon pöydälle, kun olin lenkin varrelta niitä keräillyt, mutta ne oli jo aika nuupahtaneita.