Westernleiri 8.7.2018

LEIRIOHJELMA

Sisältöä saa luoda oman makunsa mukaan, mutta leiriohjelmasta voi myös katsoa inspiraatiota, jos oma mielikuvitus ei riitä. Ainut pakollinen tehtävä kaikille osallistujille on ensimmäisen leiripäivän esittäytyminen. 

Jokaiseen päivään maanantaista lähtien kuuluu 2h ohjattua ratsastusta/maastakäsittelyä sekä 1h teoriaa. 

ALOITUSPÄIVÄ SU 8.7.
Kaikkien leiriläisten saavuttua paikalle viimeistään klo 18 mennessä ja kaikkien, hevosia myöten, asettauduttua kodiksi, lähdetään illalla porukalla tuulimyllymäelle nuotion ääreen grillaamaan ja tutustumaan toisiimme. Paikalla ovat myös leirivetäjät. Tervetulolahjana kaikille jaetaan stetsoni. 
    PAKOLLINEN TEHTÄVÄ: Luo esittely hahmostasi (ja hevosestasi) tähän leiritopaan.
     Oleellista on ainakin hahmosi ulkonäkö (voit liittää mukaan kuvan) sekä
     kokemus westernratsastuksesta. 

LEIRIKASTEPÄIVÄ MA 9.7.
Leiri korkataan alkavaksi niinkin epäjuhlavasti, kuin laukkakisoilla! Laukkapätkä löytyy merenrannasta, jonka hiekkasuoraa pitkin on tarkoitus karauttaa niin nopeasti kuin pääsee - ja uskaltaa - ilman satulaa. Jos sattuu molskahtamaan veteen, se on vähän niin kuin osa jutun jujua. Voittajaa odottaa yllätys... Mikäli päivä on lämmin ja aurinkoinen, hevosten kanssa voidaan samassa yhteydessä tehdä uittoretki. 
     YLLÄPIDON MATERIAALI: Ylläpito arpoo laukkakisan tulokset ja kertoo, miten kaikilla meni. 

MUUTA OHJELMAA

• Natural Horse Backing -tunteja Moton vetämänä, joihin kuuluu join up -harjoituksia, hevosmiestaitojen kehittämistä, hevoshierontaa ja aromaterapiaa. 
• Uittoretki merenrantaan lämpimänä päivänä, yömaastoretki hyvän sään salliessa tähtiä tarkkailemaan vuorille.
• Mustangiretki: koko päivän kestävä vaellusratsastusretki, jonka kohteena on villihevoslauman näkeminen ja tarkkailu. Tauot Cattle Campilla. Vetäjinä Raicy ja Moto.
• Westerntunneilla opetellaan lännenvarustaminen (niin hevosen kuin ihmisen), lasson oikeaa käyttöä, oikea istunta ja apujen käyttöä. Tutustutaan eri lajeihin, kuten tynnyrinkiertoon, trailingiin ja pole bendingiin, sekä kokeneemmat pääsevät ajamaan karjaa. 
• Vapaata illanviettoa kantrihenkisessä latodisco Tamulissa, jossa voi päästä tanssimaan sekä laulamaan karaokea. 

Howdy y'all cowboys and cowgirls!

Olen Lauren Ely, karjatilallisen vaimo ja Ravenwood Ranchin toinen omistaja Yhdysvaltojen Coloradosta. Minut tunnistaa tummista suklaanruskeista, puoliselkään ulottuvista aavistuksen laineikkaista hiuksista (jotka ovat useimmiten auki) ja sinisistä silmistä. 170cm pitkä, hoikka, viihdyn useimmiten nahkaisissa saappaissa, hyvin istuvissa (joskin pölyisissä) farkuissa sekä puolipitkähihaisessa ja useimmiten päässäni keikkuu myös vaalea stetsoni. Luonteeltani olen vähän yllytyshullu ja tykkään tarttua uusiin haasteisiin. Intohimo hevosten kanssa työskentelyyn paistaa varmasti jo kilometrien päähän ja vaikka karjatilallisen elämä välillä stressaavaa onkin, väitän että jos jotain ryppyjä silmäkulmissani erottaa, niin ne ovat enemmänkin syntyneet liiallisen nauramisen ja hymyilyn seurauksena, sillä en myöskään vaihtaisi päivääkään pois elämästäni.

Ratsastuskokemusta minulta löytyy jo 20-vuoden takaa ja puolet tuosta ajasta on tullut harrastettua myös lännenratsastusta aktiivisesti - viimeisinä kahdeksana vuonna aikalailla sinä seitsämänä päivänä viikossa, useamman kerran päivässä, kun omalle karjatilalle noita westernhevosia on muutama siunaantunut ... Kisakokemustakin on sitä myöten kertynyt varsin runsaasti. Toiveena on tällä leirillä kuitenkin päästä nauttimaan vähemmän suorituspainotteisesta menosta hyvässä seurassa eli ottaa koko leiri enemmänkin loman kannalta. Ihan martini kädessä ei ole tarkoitus istua siellä satulassa myöskään, mutta ensisijaisesti toiveissa on vaan kokea mukavia hetkiä hevosen selässä ja päästä tutustumaan uusiin ihmisiin!


Ratsukseni mukaan leirille valikoitui ihastuttava pohjoisen poika, Tennessee, joka on aina yhtä luotettava ja tulee kaikkien kanssa toimeen, minkä vuoksi sen päätinkin tänne Kanadaan mukanani tuoda. Tennessee on aikalailla tuore tapaus siinä mielessä, että kisakokemusta sillä ei vielä ole, sillä viime vuodet oria on vielä koulittu näihin westernratsun mittoihin - nyt se kuitenkin alkaa olla aika valmis pakkaus ja tämä leiri varmasti tuokin sille hyvää kokemusta matkustelusta ja uusista maisemista, koska niihin on kisauran myötäkin enemmän tai vähemmän totuttava.
 

Mutta nykäiskää hihasta, jos tulee jotain kysyttävää tai ihan muuten vain, jään odottamaan innolla mitä leiri tuo tullessaan!

Billy, 20v. Moi. Oman talon väkeä, mutta Magicin kanssa kaipasi jotain ohjatumpaakin tekemistä, joten miksei lähtisi tälle leirille? Olen ex-cowboy, eli innostus westerniin on jotakuinkin viime vuosina laskenut, mutta kyllä sitä aina välillä voi sille puolen hevosharrastusta siirtyä huvin ja urheilun kannalta. Enemmän olen esteratsastaja, mutta kyllä sitä on hyvä pitää lehmipojan taitojaankin terässä, kun eihän sitä koskaan tiedä, jos yllättävää apua karjahommissa joskus tarvitaan. 

Jos jollain on pokkaa, minut voi haastaa Tamuli-iltoina Ritarilykyssä ;)

LEIRIKASTEPÄIVÄN 9.7. RANTALAUKKAKISAT

Vesi roiskui raivoisasti, kun kahdeksan ratsukkoa karautti rantaviivaa pitkin hep-merkistä! Jos oma hevonen ei ollut tehtävään sopiva, sai tallin puolelta lainata mieluista laukkaratsua. Alku oli sangen tasainen, mutta melko pian joukosta erottuivat kaksi täyttä päätä kiitävää: kisasta tuli kahden miehen välinen skaba, kun Samuel ja Barrett (joista jälkimmäinen ei ensin ollut kovin kiinnostunut edes osallistumaan) kirittivät huomattavan välieron takanaan tuleviin. Sinnikkäästi heidän hevostensa peppujen takana yritti pärjätä Lauren, joka kuitenkin alkoi puolimatkan jälkeen hiipua vauhdista. 

Keskivaiheilla erkanivat omaksi yksikökseen myös kolmen kopla: Isac, Billy ja Cella. Cella johti jonkin aikaa tässä kolmikossa, mutta tippui epäonnisen hevosen kompastumisen myötä hieman jälkeen. 

Loppupäässä vähän omaan makuun ei-niin-täysiä tulivat Dewn ja Ida, joista toisella tuntui olevan fiilistely ensisijaisempaa kuin voitto, ja toisella hevonen vain oli laiskalla tuulella.

TULOKSET